SJPHKI Suomen sinivalkoisten värien puolesta

Suomi romahtamassa pohjoismaisissa hiihtolajeissa

  • Suomi romahtamassa   pohjoismaisissa hiihtolajeissa

Suomen menestys kuluvan hiihtokauden perinteisissä  pohjoismaisissa  hiihtolajeissa (murtomaahiihto, mäenlasku ja yhdistetty) on ollut vaatimatonta. Palkintopallille on yltänyt yhdistetyssä MC-kauden avauksessa Rukalla  Janne Ryynänen (toinen sija)  ja kaksi kertaa naisten viestijoukkue (toinen sija Nove Mestossa ja kolmas sija Sjusjoen). Miesten hiihdossa paras sijoitus on sprinttipuolelta neljäs sija ja mäenlaskussa paras sijoitus on yksi seitsemäs sija .

Karmeinta on ollut mäenlaskun  seuranta, kun joukkuekisassa ei päästä enää toiselle kierrokselle kahdeksan parhaan joukkoon. Mäkijoukkue koki tietysti  yhtä aikaa menetyksiä, kun Janne Ahonen ja Harri Olli lopettivat ja ehkä lahjakkain hyppääjämme Ville Larinto loukkaantui vuosi sitten mäkiviikolla. Mutta ei tämä riitä selitykseksi, kun katsoo, millä fiiliksellä ja tasolla hyppääjämme hyppäsivät nyt viikonvaihteessa Oberstdorfin lentomäessä. Tästä ei ole tie kuin ylöspäin. Nuoria hyppääjiä on saatava mukaan, mutta sitäkin rajoittaa menestys. Nykyisellä menestyksellä Suomi saa vain neljä hyppääjää MC-kisoihin  mukaan, kun Itävalta ja Norja porskuttavat kahdeksalla hyppääjällä. Suomessa luulisi olevan maailman parasta asiantuntemusta valmennukseen, kun yhteen aikaan valmentajien lavalla saattoi olla puolentusinaa suomalaisvalmentajia Suomen ja muiden maiden valmentajina. Yksi pohdittava asia on kuitenkin, että oliko viisasta perustaa erillinen yhdistys Finnjumping ry, kun sekä  Suomen Hiihtoliitto että mainittu yhdistys potevat rahapulaa.

Maastohiihdon puolella on yllättänyt, ettei naishiihtäjistä  ole muutamista hyvistä kokonaismenestyksestä  huolimatta  kukaan pystynyt kauden jatkuessa nousemaan yksilötasolla palkintopallille. Pikemminkin päinvastoin tuntuu, että merkkejä menestyksen hiipumisesta on havaittavissa. Miesten hiihdon puolella voidaan puhua jopa romahduksesta, vaikka  odotukset olivat toista. Yksi pohdittava asia on kuitenkin, että oliko viisasta perustaa erillinen yhdistys Suomen Maastohiihto ry, kun sekä  Suomen Hiihtoliitto että mainittu yhdistys potevat rahapulaa. Myös  kauden alkaessa viime syksynä julkisuudessa käyty sopimusriitely kertoo jotain luottamushenkilöiden ja palkatun johdon johtamistaidoista. Myös päävalmentaja  Magnar Dalenin asemasta käytiin vuosi sitten keväällä keskustelua ja etenkin Dalenin jatkokaudesta.  Naisten maajoukkueen runko on hyvä tällä hetkellä, joten sillä voidaan edetä. Miesten  puolella on tehtävä muutoksia ja panostettava hiihtäjiin, jolle käy kaikki matkat  molemmilla hiihtotyyleillä.  Maailmantähdet Petter Northug ja Dario Dologna ovat esimerkkejä siitä, että kaikki matkat käy molemmilla hiihtotyyleillä.

Yhdistetyssä on menossa sukupolven vaihdos, eikä menestyvää maajoukkuetta saada nopeasti aikaan. Lajin harrastajien määrä on myös melko vähäistä. Suomi oli Samppa Lajusen ja Hannu Mannisen aikaan maailman kärkeä yhdistetyssä. Yksi lupaava nouseva tähti on tulossa Janne Ryynäsen rinnalle, nimittäin  Jim  Härtull.  Pankaapa nimi mieleen. Yhdistetyn lajitoiminta erkani myös Hiihtoliitosta Finnjumping ry:hyn. Laji on kokenut niin suurta rahapulaa kuluneena kautena, että päävalmentaja Kimmo Savolainen toimii myös autonkuljettajana ja suksien voitelijana  ym. yleismiesjantusena.  Eipä taida muiden maiden piiristä löytyä Savolaisen kaltaista yleismiestä. Jos Savolainen päättää lähteä, löytyykö tilalle hänen kaltaista uurastajaa. Ei löydy. Tässäkin pitäisi luottamusmies ja palkatun johdon katsoa peiliin.

Ensi viikonvaihteessa ovat lentomäenlaskun MM-kisat Norjan Vikersundissa. Maastohiihdon puolella ovat seuraavat MC-kisat Lahdessa maaliskuun alussa eli perinteiset Salpausselän kisat . Yhdistetyssä  kilpaillaan ensi viikonvaihteessa  Liberecissä.

Jos jotain viestiä tässä blogista lukija vielä miettii niin, viesti  menee kyllä SHL:n ja sen alaisten lajiliittojen luottamusmiesjohdolle  ja palkatulle henkilöstölle  koskien myös eräin osin valmennusjohtoa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Ilkka Järvelä

No vaikkei kansainvälisessä huippu-urheilussa tällä tavoin saisikaan antaa siimaa niin on todettava että nyt on kuitenkin arvokisoista välivuosi ja suomalais-hiihtäjät eivät ole tainneet edes pahemmin arvostaa Maailman Cup- tai Tour de Ski-menestystä sitten Virpi Kuitusen päivien.

Toisaalta taas vähän erikoista luoda madonlukuja kun viime vuonna Suomi sai pitkästä aikaa miesten henkilökohtaisen MM-voiton kun Heikkisen Matti voitti 15km pertsalla. Tämän lisäksi, kisoissa myös Jauhojärvi ja Nousiainen hiihteli ihan hyvällä kansainvälisellä tasolla, harmi vaan että meillä ei ole oikein muita, ei taida ensi vuonnakaan olla kun Lallukka kärähti dopingista. Heikkinen taisi pilata kautensa osallistumalla Tour de Skihin, hänellä on se erikoinen ominaisuus että hyvän ja huonon päivän ero on suuri, ilmeisesti kuntopohja on aika heikko. Nousiainen on tainnut kärsiä mykoplasmasta tänä vuonna ja menestys on ollut siksi lähinnä kansallista.

Miehissä ei ole oikein nuoria tulossa mutta naisissa onneksi on, eturivissä näistä Krista Lähteenmäki. Saarisesta ja Roposesta on taidettu vuosien mittaan ottaa jo kaikki se irti mitä on saatavissa ja pikkuhiljaa tämä kaksikko siirtynee sivuun maajoukkuetehtävistä mutta onneksi tilanne ei ole lohduton. Naisten hiihdossa on vain se tilanne että pertsalla on muiden vaikea saada mitalia lähivuosina kun kärki Kowaltczuk, Björgen, Johaug on niin kova joka on masentavaa etenkin Saariselle joka ei pärjää luistelussa.

Mäkihypyn tilanne on kaikista neljästä lajista suhteessa huonoin ja valoa ei näy tunnelin päässä.

Yhdistetyssä meillä on kuitenkin Ryynänen jolla on potentiaalia menestyä jos kaikki menee kohdalleen. Itse en usko tuohon Haertulliin, vaikka hän on vasta 21-v muistaakseni, hän osallistui jo Liberecin MM-kisoihin 2009 osin siksi kun kisajoukkueemme olin silloinkin niin kovin huono. En sitten tiedä onko Anssi Koivurannalla mahdollisuuksia palata tähän lajiin, johan se on nähty että mäkihypyssä hän ei menesty. Ja luulen vain että Kimmo Savolaisen jatkaminen valmennusjohtajana ei ole hänen oma valintansa edes, kritiikkiä on kuulunut ja seuraajan nimestä käydään spekulaatioita.

Mainittakoon nyt sellaista että Ruotsissa yhdistetyn hiihdon harrastusta ei liene ollenkaan, maajoukkuetta heillä tuskin on ja mäkihypyssäkin kaikki toiminta aika vaatimatonta. Venäjän tilanne ei ole ihan noin heikko mutta aika huonoa on heilläkin. Loppujen lopuksi sellaisia maita ei taida olla montaa joka taistelee arvokisamitaleista noissa kaikissa lajiryhmissä, Suomi on ollut yksi sellainen aika useasti. Nythän entistä enemmän kilpaillaan myös naisten mäkihypyssä.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Välivuosiajattelu on perusteluna huono, silä rahapalkintoja jaetaan samalla lailla MC-kilpailuissa ja ne kelpaisivat kyllä Suomenkin hiihtäjille.

Kyllä tässä, kuten blogini viesti on, peiliin katsominen on myös siellä johtoportaassakin. Sopimusriitely oli amatöörimaista johtamista.

Ruotsissa ei ole ollut yhdistetyn eikä mäkihypyn taitajia vuosikymmenten saatossa kuin yksittäisiä tapauksia, joten vertailu tältä osin ei ole paras mahdollinen.

Onneksi on ollut nyt lumisia talvia ja hiihtoharrastus on saatu taas kouluihinkin lisääntymään.

Ilkka Järvelä

"Ruotsissa ei ole ollut yhdistetyn eikä mäkihypyn taitajia vuosikymmenten saatossa kuin yksittäisiä tapauksia, joten vertailu tältä osin ei ole paras mahdollinen."

Tarkoitukseni ei ollut vertailla tai puolustella Suomea vaan vain todeta mikä tilanne Ruotsissa on ja on ollut oikeastaan aina. Sitä että Ruotsilla olisi ollut edes joku yksittäinen taitaja yhdistetyn hiihdossa joskus oli minulle uutta tietoa. Voisitko mainita kyseisen urheilijan nimen.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Erik Elmsäter kilpaili yhdistetyssä 1948 ja 1952 talviolympiakisoissa)

Gustav-Adolf Sellin (hopeaa Zakopanen MM-kisoissa 1939)

Sven Selånger (mäkimiehenä olympiahopeaa 1936 ja MM-hopeaa sekä pronssi 1931,1933 ja 1934), mutta kilpaili myös yhdistetyssä, jossa pistesijasaavutuksia 1928 ja 1932)

Käyttäjän saarinenj kuva
Juhani Saarinen

Urheiluvalmennus Suomessa on todella valunut aivan pohjamutiin, tieteellinen valmennus kun tuli kuviin mukaan, niin alkoi urheilun alamäki, koskee myöskin maastohiihtoa.
Mielestäni Suomalainen urheiluaines ei ole niin huonoa, etteikö oikealla ja hyvällä valmennuksella voitaisi saada enemmän irti.
Maastohiihdossa esim pistää silmään sellainen asia, talvessa ei juurikaan kilpailukalenterissa löydy 50 km hiihtoa,ei vapaalla tai perinteisellä hiihtotavalla, esim monet kilpailijat ei talvessa hiihdä yhtään 50 km hiihtoa, en tarkoita sitä että se 50 km hiihto olisi jotenkin kaikkivoipainen hiihdon saralla, vaan se kertoo siitä,että hiihtäjien kuntopohja on aika heikko, esin maailman capin kisoissa Suomalainen miestenhiihto on todella umpisurkea, senhän on todenneet hiihtäjät itsekkin.
Jos muistellaan menneitten vuosien kilpailukalenteria,oli 50 km hiihtoja Salpausselkä,Puijo,Ounasvaara,Holmenkollen,Falun ja useita muita paikkakuntia jotka ei tule mieleen,oli monia hiihtäjiä jotka kilpaili kaikki em kilpailut,tämä kertoo siitä että nykyhiihtäjät mielummin kilpailee vain sellaisia 1,5 km kilpailuissa,eli peruskunto ei riitä paljon pidemmille matkoille, ehkä 15 tai 30 km on maksimi kilpailumatka.
Useat aktiivi hiihtäjät kansainvälisillä kilpailuareenoilla hiihtelee useita ylipitkiä hiihtomatkoja, kuten keskieuroopassa ja Ruotsin Wasa hiihdon.
Kansainvälinen hiihtovauhti on Suomalaisille hiihtäjille (miestenhiihto)
aivan liian kovaa, tuottaa vaikeuksia sijoittua maailan cupin pisteille,mielestäni tulisi ottaa entisiä aktiivihiihtäjien mielipiteitä enemmän huomioon koska heillä on annetavaa Suomalaiseen maastohiihtoon.
Muussa urheilussa on samanlainen trendi, jolloin tulee mieleen että valmennus on se joka ei toimi tai sitte ei halutakkaan menestyä koska sehän vaatii verta hikeä ja kyyneleitä.?
Jos urheiluvalmennus on vain yliopistojen käytävillä voidaan sanoa sieltä ei tuloksia tule, en väheksy yliopistojen merkitystä, mutta liian suuren jalansijan se on saanut Suomalaisessa huippu urheiluss on asiat pahasti pielessä jokalajissa, Suomalainen mäkihyppy on siitä hyvänä todisteena,kaikenkarvaisia selityksiä hiihtoliiton miehiltä irtoaa,milloin on tuuli liian kovaa,tai on lumenpuutetta tai liian pieni kisaorganisaatio,kyllä selityksiä riittää loputtomiin, muuta hyppy vain ei lennä.?
Jos katsotaan Afriikkalaisia juoksijoita tuskimpa siellä yliopistojen kädenjälki kovin näkyy, siellä tehdään raakaa työtä ja se tekijänsä palkitsee, niin se vaan on tällä urheilun saralla että työtä on tehtävä jos aikoo voittoja saada, vippas konsteilla ei pärjää.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Tuo on totta, nykyisin ei 50 km:n hiihtoja juurikaan ole. Seuraava on Holmenkollenilla ja sitten kauden päätteeksi SM-hiihdoissa. MC:n tiivis ohjelma ja uudet matkat (ennen ei ollut mm. luisteluhiihtoa, ei takaa-ajohiihtoa, eikä massalähtöjä) ovat myös vaikuttaneet, että 30 km ja 50 km ovat kilpailumatkoina vähentyneet roimasti.

Pitkän markan World loppet sarjassa kyllä hiihdetään näitä pitkiä matkoja 50-90 km harva se viikonvaihde samaan aikaan, kun on myös MC-kisoja muilla paikkakunnilla. Ruotsilla ja Norjalla on melko laaja ja kova edustus ylipitkillä matkoilla. Ensi viikonvaihteessa on Finlandia -hiihdon vuoro, muttei hiihto kerää maailmanhuippuja kuin muut em. sarjan hiihdot. Toisaalta maailman suurin ja hienoin hiihtotapahtuma Vasa -loppet on maaliskuun alussa, johon pitkän matkan huiput keskittyvät.

Ruotsin hiihtokisoissa Falunissa oli miesten puolella takavuosikymmeninä viesti ja vuodesta 1956 alkaen 30 km. Alussa oli kyllä 50 km ohjelmassa.
http://skidspelen.se/files/Pristagare-i-Skidspelen...

Juha Mieto käytti nyt viikonvaihteessa Valkeakoskella voimakkaan puheenvuoron valmennuksesta, kun tuli kuluneeksi 60 vuotta Veikko Hakulisen legendaarisesta Oslon olympiakisojen 50 km:n kultamitalihiihdosta.
http://www.valkeakoskensanomat.fi/Urheilu/11947232...

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Nuorten MM-hiihdot ovat käynnistyneet Turkissa Erzurumissa.
Viime vuonna Suomi voitti naisten hiihdossa kaksi mestaruutta (Kerttu Niskanen ja Krista Lähteenmäki)

http://www.erzurum2012jwsc.com/en-EN/Program/

Kisatunnelmia voi lukea tästä
http://kohtierzurumia.blogspot.com/

Missä tämä Erzurum Turkissa on ?
http://www.erzurum2012jwsc.com/en-EN/WhereIsErzurum/

Suomen joukkue
http://www.hiihtoliitto.fi/maastohiihto/?x3923=207...

Käyttäjän velipesonen kuva
Veli Pesonen

Erittäin todennäköisesti kaikkien aikojen lahjakkain mäkihyppääjä koko maailmassa on Mika Laitinen. Hänen uransa tyssäsi alkunousuun hänen loukkaannuttuaan joulukuussa 1995. Jos näin ei olisi käynyt eli jos hänellä olisi ollut hieman enemmän ns. onnea, olisi hänestä tullut varsinainen megatähti ja nuorten villitsijä lajin pariin.

Ilkka Järvelä

Tai sitten Toni Nieminen. Toni voitti olympiakultaa ja pronssia henkilökohtaisissa kisoissa Albertvillen olympialaisissa 1992 sekä kultaa joukkuekisassa. Tämä tapahtui juuri kun V-tyyli tuli suosituksi ja osoitti paremmuuttaan verrattuna perinteiseen hyppytyyliin. Nieminen oli paras vielä kun kukaan ei ollut ehtinyt harjoitella V-tyyliä kauan mutta Niemisen ura kääntyi välittömästi laskuun kun V-tyyliä ehdittiin harjoitella riittävän paljon. Nieminen taisikin pärjätä nimenomaan lahjoilla ei niinkään kovan treenin tuloksena kuten esim Matti Nykänen.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Toni Nieminen oli 16 vuotiaana sensaatio, mutta pituuskasvu vaikutti sitten menestykseen seuraavina vuosina. Toni Nieminen ylitti ensimmäisenä mäkihyppääjänä lentomäessä 200 m vuonna 1994 Planicassa. Vuonna 1992 olympiamenestyksen lisäksi Nieminen voitti mäkiviikon ja maailman cupin. http://en.wikipedia.org/wiki/FIS_Ski_Jumping_World...

Suomen parhaat mäkihyppääjät kautta aikojen ovat Matti Nykänen ja
Janne Ahonen.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Mika Laitinen oli todella kaudella 1995/1996 alkukaudesta menestykäs, kunnes
mäkiviikolla Garmischin harjoituksissa katkaisi solisluunsa. Hän oli voittanut 1. osakilpailun Oberstdorfissa.
http://www.fis-ski.com/uk/604/613.html?sector=JP&c...

Käyttäjän velipesonen kuva
Veli Pesonen

Laitisella oli ainakin joku vuosi sitten maailman kaikkein paras tulos eli maailmanennätys suoraan ylöspäin ilman pomppua hyppäämisessä, siis lajissa joka mittaa ponnistusvoimaa. Hän oli myös tekninen ja hyvä lentäjä. Ilman loukkaantumista olisi ollut vaikea voitettava pitkään. Mutta toisaalta mitäpä sitä jossittelemaan.

Pekka Manner

Junnujen MM-kisat Turkissa menossa. Sprintit hiidetty eli neljä matkaa ja karmeaa on tulos suomalaisittain.

Paras suomalainen on ollut 17.!!!!

Mm. "Ruottalaiset" ovat juhlineet sprinteissä.

Tänään vuorossa sitten sitä perinteisempää matkaa eli tyttöjen 5 km ja poikien 10 km. Toivottavasti parempaa suomalaismenestystä tulee.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset