SJPHKI Suomen sinivalkoisten värien puolesta

Suomen pikaluistelu kaipaa edelleen sisähallia

  • Berliinin pikaluisteluhalli
    Berliinin pikaluisteluhalli

Suomen pikaluistelulla ovat kunniakkaat perinteet. Koko Suomen urheilun ensimmäinen maailmanmestaruus tuli pikaluistelussa, kun Franz Fredrik Wathén voitti maailmanmestaruuden Tukholmassa 1901. Pikaluistelun kansainvälinen lajiliitto (International Skating Union) perustettiin 1892 ja se on samalla maailman vanhin talvilajien kansainvälinen kattojärjestö. Myös vuonna 1908 perustettu  Suomen Luisteluliitto on vastaavasti Suomen vanhin talvilajiliitto.

Kuten tästä linkin tiedostosta käy ilmi, pikaluistelu oli Suomen mahtilaji kaksissa ensimmäisissä talviolympiakisoissa 1920-luvulla.  Clas Thunberg  voitti vuoden 1924  Chamonin talviolympiakisoissa kolme  kultamitalia ja Julius Skutnab yhden kultamitalin. Kaiken kaikkiaan Suomen pikaluistelijat saavuttivat noissa kisoissa peräti kahdeksan kultamitalia ja päälle vielä Ludovika Jakobsson - Walter Jakobsson pariluistelun kultamitali.  Suomen menestys jatkui myös vuoden 1928  Sankt Moritzin talviolympiakisoissa.

Mitaleja on tullut vuosien 1924 ja 1928 talviolympialaisten jälkeen harvakseen. Vuoden 1968 Grenoblen talviolympiakisoissa Kaija Mustonen saavutti kultaa ja hopeaa, jonka jälkeen mitalikannassa talviolympiakisoissa ei ole oltu. .  Ylen elävästä arkistosta löytyy materiaalia mm. Clas Thunbergin ja Kaija Mustosen luisteluista

Suomi on toki saavuttanut menestystä  yleisluistelijoiden ja matkakohtaisten sekä sprinttereiden maailmanmestaruuskisoissa  vuoden 1968 talviolympiakisojen jälkeenkin. En käy tässä sitä erikseen läpi.Noista linkeistä löytyy tietoa.

Pikaluistelussa yhteispisteissä mestaruudet ratkaistaan yleisluistelijoiden EM- ja MM-kisoissa sekä sprinttereiden MM-kisoissa. Yhteispisteet saadaan luistelemalla neljä matkaa ja laskemalla yhteen kunkin matkan 500 m:n keskiaika. Matkakohtaisissa MM-kisoissa sekä olympialaisissa mestaruudet ratkaistaan matkakohtaisesti. Yleisluistelijoiden SM-kilpailut  pidetään tulevassa viikonvaihteessa Helsingissä

Tämän hetken maailman tason pikaluistelijat löytyvät sprintteripuolelta (Pekka Koskela, Mika Poutala,  Markus Puolakka). Pekka Koskela on voittanut alkaneella kaudella jo kaksi maailman cupin kilpailua 500 metrillä  Tseljabinskissa ja  Heerenveenissä.

Vuosikausia on puhuttu, että Suomesta puuttuu pikaluistelun sisähalli, jollainen nykyään on mm. olympiakisoissa ja maailmanmestaruuskisoissa. Asia on edelleen suunnitteluasteella.  Kuortaneen urheiluopiston yhteyteen kaavaillaan massiivista monitoimihallia, johon tulisi harjoittelu- ja kilpailumahdollisuudet myös pikaluistelijoille. Suomi on perinteikäs talviurheilumaa, mutta yksi siltä puuttuu, pikaluistelun sisähalli. En tiedä tarkalleen, mikä tilanne on Kuortaneella tällä hetkellä asian suhteen. Julkisuudessa ei asiasta ole viime aikoina puhuttu.

Tällä hetkellä on Suomessa pikaluistelulle tekojääratoja  muutamilla paikkakunnilla. Suomea lähimmät pikaluisteluhallit ovat Norjan Hamarissa  ja Saksassa  Berliinin pikaluisteluhalli.

Suomi ja Helsinki haki vuoden 2006 talviolympiakisoja yhdessä Norjan Lillehammerin kanssa. Hakukomitetan johdossa oli vuorineuvos Martin Saarikangas.  Hankkeella oli valtiovallan tuki. Jos kisat olisi saatu, silloin Suomessa olisi myös pikaluistelijoille sisähalli. Kisoja ei saatu, vaan ne sai  Italian Torino. Suomi tuskin hakee lähitulevaisuudessa talviolympiakisoja. Kahden maan kesken jaettuja talvikisoja tuskin tullaan lähitulevaisuudessa myöskään näkemään.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Puheenaiheeseen liittyvää

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset