Yleisurheilumme tasokehitys herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia
Tässä viikonvaihteessa ( lauantaina 20.06 ja sunnuntaina 21.06.2015) on käyty yleisurheilun Eurooppa -cupin superliigassa joukkuemestaruuskilpailut Venäjän Cheboksaryssä. Kilpailut ovat juuri päättymässä. Maiden välisissä loppupisteissä kolme pohjoismaata (Ruotsi, Suomi ja Norja) ovat tekemässä mahalaskun eli putoavat yhtä aikaa kaikki sarjaa alemmaksi. Tämä oli tosin ennakoitavassa kauden Euroopan tämän hetken kärkitilastojenkin perusteellakin. Suomen keihäsmiehet eivät yksin riitä ylläpitämään suomalaista yleisurheilua Euroopan kärkimaiden joukossa. Keihäsmiesten varassa on ollut yksinomaan yleisurheilun arvokisamitalit viime vuosina.
Suomen tämän hetkinen yleisurheilumme taso ja kehitys vetää mietteliääksi samaan aikaan tason maailmalla koventuessa koko ajan. Vertailuksi voidaan ottaa Suomen kärkitulokset vaikka vv. 1995 ja 2005 sekä kärkitulokset tällä hetkellä 21.06.2015. Toki kauden tilasto komistuu paljonkin vielä kauden aikana. Mutta sitä tosiasiaa ei muuksi muuta, että Suomi on jäljessä lähes joka lajissa 10-20 vuoden takaisesta tasosta.
Vuonna 1975 siis 40 vuotta sitten käytiin Helsingissä elokuun lopussa Suomen ja Neuvostoliiton välinen yleisurheilumaaottelu kaksimiehisin joukkuein. Suomi voitti miesten ottelun pistein 109–103. Se kuvaa Suomen yleisurheilun laajaa tasoa kultaisella 1970-luvulla.
Suomen urheiluliitolla on (oli) ) strategia-asiakirja, muttei sitä enää kokonaisena löydy netistä. Suomalaisessa yhteiskunnassa puhutaan tällä hetkellä maan hallitustasoa myöten strategiasta ja rakennemuutoksen välttämättömyydestä. Oliskohan tältä osin aihetta yleisurheiluväellä pohdintaan suuntaan jos toiseenkin, miten esim. voimavaroja seurojen välillä voitaisiin nykyistä rohkeammin ja tehokkaammin yhdistää sekä tiivistää. Ei kai esim. seurojen välinen Kalevan Malja kilpailu tai vastaava muu syy pidä seuroja vanhoissa poteroissaan.
Suomen yleisurheilu on järjestö- ja seurarakenteeltaan vielä menneitten vuosikymmenten rakenteissa. Pystyykö yleisurheilu riittävästi kilpailemaan lajin harrastajia muiden lajien kanssa muuttuvassa maailmassa? Suomessa kyllä riittää valmennustietoutta ja asiantuntemusta yleisurheilussa. Kysymyksiä herää kuitenkin enemmän kuin vastauksia. Suomalaista huippu-urheilua on pohdittu vuosikausia urakalla. Ettei vain kävisi, että huippu-urheilustrategian toimeenpano (implemetointi) seuratasolla jää pölyttämään keskus- ja liittotason työryhmäraporttien kansien väliin.
Kansallisten päätapahtumien osalta on onnistuttu pääosin kilpailutoimintaa koordinoimaan kansainvälisen ( IAAF:n kilpailukalenteri /EA:n kilpailukalenteri) kilpailukalenterin puristuksessa. Saman juoksu- tai kenttälajin harrastajia toivoisi enemmän kilpailevan yhtä aikaa kansallisella tasolla. Lajikarnevaalit ja Kalevan kisat eivät mielestäni riitä.
Ensi torstaina 25.06.2015 käydään Suomessa kauden kansainvälisemmät ja tasokkaimmat yleisurheilukisat – Paavo Nurmi Games- . Kisat ovat saaneet lisää näkyvyyttä, kun Eurosport 2 välittää kisat moniin maihin. YLE välittää myös kisat
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)
Yleisurheilun kestävyyslajeihin pitää saada uutta liekkiä.
Taannoin tuli katseltua elokuva:"Mies hevosena". Mitäs se se sitten tähän asiaan yhdistyy. Siten, että aloitetaan Suomessa tasoitusjuoksukisat raviurheilun tapaan. Oy Veikkaus AB, tai joku muu ottaa ihmistoton valikoimaansa. Ihmistotoa voidaan järjestää itsenäisinä kisoina, tai muiden YU kisojen yhteydessä.
Lajista tulisi todella suosittuja ja ennen kaikkea kehittäisivät kestävyyslajien harrastajiamme tasoa huimasti. Samalla voidaan kilpailoijoiden taloustilannetta kohentaa vanhoilla kunnon ruskeilla kirjekuorilla, kylläkin verottajan säädösten mukaisesti.
Kommentoi 4 kommenttia