*

SJPHKI Suomen sinivalkoisten värien puolesta

Lentomäessä hypätään maailmanmestaruudesta

 

Lentomäen MM-kisat käydään tulevassa viikonvaihteessa  Tsekin Harrachovissa.  Kilpailut alkavat torstain karsintahypyillä. MM-kisoja on käyty vuodesta 1972 alkaen. 

Suomalaisista maailmanmestaruuden ovat saavuttaneet vain Jari Puikkonen vuonna 1981 ja Matti Nykänen 1984. Muita mitaleja ovat   hypänneet Janne Ahonen kahdella hopea-  ja pronssimitalilla ja Matti Nykänen yhdellä hopea- ja kolmella pronssimitalilla. Myös Matti Hautamäen ja Tami Kiurun nimet löytyvät  pronssimitaliluettelosta. Joukkuemäessä Suomi on saavuttanut kolme hopea- ja yhden pronssimitalin

Tähän mennessä pisimmän  hyväksytyn  hypyn  246,5 m  Vikersundin lentomäessä   hyppäsi vuonna 2011 Norjan  Johan Remen Evensen. Suomalaisia  maailmanennätyshyppääjiä  vuosien varrella ovat olleet Matti Hautamäki, Toni Nieminen, Matti Nykänen ja Tauno Luiro. Toni Nieminen rikkoi ensimmäisenä 200 metrin haamurajan vuonna 1994 Planicassa.  Janne Ahosen 240 metrin hyppy vuonna 2005 Planicassa päätyi kaatumiseen.

Janne Happonen vuonna 2011 hyppäsi Vikersundissa Suomen ennätykseksi tuon 240 m. Planican lentomäkeä uusitaan parhaillaan  ilmeisenä tavoitteena hypätä jatkossa mäessä yli 250 metrin hyppyjä. Vauhtiahan  näillä huimapäillä on lentomäessä jopa  yli 105 km/h ilmalennon aikana. Siinä vauhdissa ei hyppääjä toivo ainakaan kovia ja puuskittaisia sivutuulia.

Talven mittaan on kunnioitusta ja ihmetystä herättänyt kesäkuussa 42 vuotta täyttävä Japanin Noriaki Kasai. Hän voitti sensaatiomaisesti aiemmin talvella Itävallan Kulmin lentomäessä yhden MC-osakilpailun ja  hyppäsi Sotshin kisoissa henkilökohtaisen hopeamitalin  ja joukkuemäessä pronssimitalin. Noriaki Kasai on lentomäen maailmanmestari jo 22 vuoden takaa vuodelta 1992 juuri Harrachovin lentomäessä.

Noriaki Kasai  on  tehnyt  mäenlaskun historiaa pitkällä urallaan ja menestyksellään kauden aikana. Maailmancupin tämän hetken  kärkinimistä (Stoch, Prevc, Freund, Bardal,  Schlierenzauer,  Kranjec) löytyvät Kasain lisäksi Harrachovin MM-kisojen  mitalisuosikit. Suomalaiset eivät ole mitalisuosikkeja – kuten takavuosina aina olivat lentomäessä - henkilökohtaisessa kilpailussa eikä joukkuemäen kilpailussa. Janne Ahosen puuttuminen Suomen joukkueesta  on näyttävästi huomioitu FIS:n sivulla.

Ylen TV2 välittää  MM-kisoista jokaisena päivänä tapahtumat

-  - -  -  -  -

P.s. Kontiolahden ampumahiihdon MC-kisat , Falunin MC-finaalit ja  tietysti F1 kauden avaus Melbournessa tarjoavat penkkiurheilijalle lentomäkikisojen lisäksi paljon nähtävää ja kuultavaa 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Tuoreet kuvat Harrachovista näyttävät, että hyppääjät joutuvat kurvaamaan jopa sulalle maalle.
http://www.fis-ski.com/ski-jumping/news-multimedia...

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Kaverien kanssa joskus väänsin kättä siitä, kuinka pitkälle mäestä voi hypätä. He olivat sitä mieltä, ettei juuri pidemmälle kuin jo hypätään. Minä eri mieltä. Miksei voisi laskea vaikkapa 140km/h ja leiskauttaa 400 metriä? Riskaabelia varmaan, mutta huimapäille kunnon laji.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Varmaan pitemmälle voi hypätä kuin nykyinen ME 246,5 m, mutta vastaan tulee
nämä hiihtostadionit ja niiden riittävyys. Voi olla, että hyppääjille
tulee pakollisia turvasuojuksia (pituuden kustannuksella polvi- ja kyynärpääsuojukset, selkäsuojukset, kuten alppihiihtäjillä), jos vauhtia lisätään.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Kyllä maailmassa mäkiä on hypätä vaikka kilometrin hyppyjä. Emme tietenkään puhu nykyisistä mäistä, vaan lajin tulevaisuudesta. Nykyäänhän jo pikkumäki tuntuu ajoittain turhalta ja vähän väsyneeltä. Kaikki hyppäävätkin melkein saman verran. Infrastruktuurin kehittyessä se korvautuneekin aikanaan lentomäellä olympia- ym lajina. Mutta kuka ottaa hankkeeksi maailman absolut suurimman mäen ja kunnon marginaalilla? Vesa Keskinen. No ei kai.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Niin, kuka mahtaa rakentaa tuollaisen mäen ja mitä järkeä yleensä siinä? Urheilullisesti ei mitään.

Itse odotan ensin 250 metrin rikkomista, joka tapahtunee ilmeisesti ensi talvena Planican korjatussa mäessä. Jos vauhtia laskettaisiin näissä nykyisissä nk. suurmäissä, erot tulisivat selvemmiksi. Nykyisin ylivauhdilla kaikki kirputkin hyppää samoja pituuksia. Hyppääjien taidot eivät tule oikein esiin nykyisillä vauhdeilla. Sitten on tämä epäoikeudenmukainen tuulikompensaatiojärjestelmä, joka ei kohtele millään muotoa tasapuolisesti kaikkia.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Veikkaan että aika moni on ensimmäistä lentomäkeä rakennettaessa arvellut, ettei urheilu tuommoista kaipaa. Eikä tämä koske pelkkää urheilua, vaan joka ikinen kaavoja ravisteleva ajatelma kohtaa tuhannen epäilystä.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Kaksi kierrosta on hypätty. Vain kolme yli 200 metrin hyppyä nähtiin 1. kierroksella. Vuosikausiin ei ole nähty tälläistä MM-kisaa, jossa keskimäärin hypätään 170-180 metriä. Takatuuli vaikutti osoittain pituuksiin.

Saksan Severin Freund johtaa, Norjan Anders Bardal toisena ja Slovenian
Peter Prevc kolmantena. Noriaki Kasai on neljäntenä. Nämä 1. päivän tulokset voivat jäädä lopulliseksi MM-tuloslistaksi, jos huomenna tuuli estää hyppäämisen. Suomalaiset eivät onnistuneet: Asikainen sijalla 17. ja Koivuranta sijalla 28.

http://data.fis-ski.com/pdf/2014/JP/3806/2014JP380...

Kilpailussa nähtiin toisella kierroksella ikävä loukkaantuminen, kun Tsekin Antonin Hajek törmäsi pahasti päätyaitaukseen suksen irrotessa ja hänen menettäessä tasapainon. Hän oli jo kurvaamassa ja jarruttamassa vauhtiaan.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

TV-kuvat Harrachovista näyttivät juuri siltä, ettei tänään ehkä pystytä hyppäämään kovan tuulen johdosta. Kilpailun alkua on siirretty. Viimeisin tieto klo 19,15.

Edit klo 19,25

Tämän päivän kilpailu on lopullisesti peruutettu.

Lopputulokset eilisten hyppyjen perusteella:

1. Severin Freund GER 391,0
2. Anders Bardal NOR 379,9
3. Peter Prevc SLO 375,6
4. Noriaki Kasai JPN 374,6
5. Kamil Stoch POL 363,8
6. Roman Koudelka CZE 362,6
7. Anders Fannemel NOR 352,5
8. Dimitri Vassiljev RUS 350,2
9. Thomas Diethart AUT 349,0
10 Maciej Kot POL 347,8
---------------------------
17. Lauri Asikainen FIN 329,0
28. Anssi Koivuranta FIN 308,2

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset