SJPHKI Suomen sinivalkoisten värien puolesta

Kiitos Lontoo, kiitos olympialiike ja kiitos YLE

XXX olympiadin kisat ovat päättymässä  klo 23 Suomen aikaa alkaviin  päättäjäisiin Lontoossa.  Lontoon kisat jäävät historiaan monestakin syystä. Lontoo on ainut kaupunki, joka on järjestänyt kesäolympiakisat kolme kertaa. Lontoon kisoihin osallistui 204  eri maan (205 eri olympiakomitean) urheilijoita. Kisat olivat yhdet parhaiten järjestetyt kisat kesäolympiakisojen historiassa kautta aikain.. Urheilullisesti kisat onnistuivat myös  hyvin. Kisojen päänäyttämö olympiastadion oli täynnä sekä aamupäivä- että iltakilpailuissa. Yleisöä riitti kaikkiin kisatapahtumiin katsomot täynnä. Etukäteen askarruttaneet turvallisuusjärjestelyt onnistuivat  nekin tehtävässään. Kisojen isäntämaalle Iso-Britannialle kisat olivat  mahtava näyte maan kyvystä järjestää ja organisoida  kisat.

Kansainvälinen olympialiike on maailman suurin rauhanjärjestö ja paljon yhtenäisempi  kuin YK. Seuraavat olympiakisat ovat  talviolympiakisat Sotshissa 2014   ja  kesäolympiakisat Rio  de Janeirossa 2016. Olympialiikkeen tämänhetkisestä roolista kertoo osaltaan myös  se, että Lontoossa on tänään pidetty olympiakisojen yhteydessä kansainvälinen konferenssi lasten nälänhädän vähentämisestä seuraaviin 2016 Rio de Janeiron olympiakisoihin mennessä.

USA kisojen paras maa, Tanska paras pohjoismaa 

USA oli Lontoon olympiakisojen paras maa. Tätä kirjoittaessa muutama laji on vielä kesken. mutta ne eivät muuta mitataulukon kärkiasetelmaa. Edellisten Pekingin kisojen isäntämaa  ja mitalitilaston ykkönen Kiina jäi nyt toiseksi. Nämä kaksi maata olivat mitalitaulukossa muita selvästi edellä. Isäntämaa Iso-Britannia  sijoittui kolmanneksi, mutta  ylsi historiansa  parhaaseen saavutukseen kesäolympiakisojen historiassa.

Pohjoismaisessa vertailussa parhaaksi maaksi ylsi Tanska ja sitten tulivat Norja,  Ruotsi,  sitten vasta Suomi.  Islanti jäi mitalitta. Suomi sai pohjoismaista  ainoana maana yleisurheilusta mitalin, mutta jäi kultamitalitta päinvastoin kuin Suomen edellä mitalitilastossa olevat muut pohjoismaat

Jacques Rogge 

Lontoon olympiakisat olivat samalla viimeiset olympiakisat Kansainvälisen olympiakomitean (IOC)  presidentin roolissa Jacques Roggelle.  Ensi vuonna valitaan Roggelle seuraaja. Rogge  tulee toimineeksi 12 vuotta  (2001-2013) KOK:n presidenttinä. Raskas tehtävä näkyi Lontoon kisoissa 70-vuotiaan Roggen olemuksessa. Hän joutui taistelemaan edellisten Pekingin kisojen aikaan vapaan tiedonvälityksen puolesta (mm. internetin käyttö) kommunistisen Kiinan valtiojohdon kanssa. Myös monien kesä- ja talvikisojen kisaisäntien  valintaprosessit ovat olleet Roggelle  raskaita. Taustalla on vaikuttanut kulisseissa kansainvälinen politiikkaa. Roggen aikana olympialiike on kuitenkin kehittynyt eteenpäin. Olympialiikkeen pyrkimyksenä on rakentaa rauhallisempaa ja parempaa maailmaa kasvattamalla nuoria urheilun avulla, ilman syrjintää ja Olympian hengessä ymmärtämään paremmin toinen toisiaan ystävyyden, solidaarisuuden ja reilun pelin periaatteiden mukaan.  

Suomi ja huippu-urheilu

Suomi saavutti asettamansa etukäteistavoitteet kisoissa 3 mitalia ja kuusi pistesijaa (tuli 7 pistesijaa). Mutta tosiasia on, että olympialaisessa huippu-urheilussa Suomi on vuosien saatossa pudonnut laajalla rintamalla kauaksi kärjestä.  

Huippu-urheilun muutostyöryhmä on työnsi tehnyt ja alkaa käytännön  toimeenpano . Suomen urheilun järjestöelämässä  on tehty myös päätös, jonka mukaan Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU), Kuntoliikuntaliitto ja Nuori Suomi  yhdistyvät. Suomen Olympiakomitea on ollut mukana  uuden järjestön perustamisessa, mutta  ei ole varsinainen uuden järjestön perustajajäsen.

Suomen olympiakomitean  huippu-urheiluyksikön vetäjäksi  valittu  Mika Kojonkoski  on asettanut tavoitteeksi parhaan pohjoismaan aseman vuoden 2020 kesäolympiakisoissa.  Suomessa joudutaan minusta vakavasti pohtimaan huippu-urheilun tosiasiallista tilaa ja resurssien riitävyyttä. Norjassa on tehty selvä strateginen valinta, mihin lajeihin satsataan.

Monissa lajeissa olympiakisoihin maakohtaisen edustusoikeuden saa esim. palloilulajeissa, painissa, nyrkkeilyssä, judossa, voimistelussa, painonnostossa, ammunnassa jne  aiemman kansainvälisen menestyksen/rankingin mukaan tai olympiakarsintojen perusteella.  Suomella ei ollut Lontoon kisoissa edustusoikeutta yhdessään palloilulajissa, ei esim. voimistelussa  ja nyrkkeilyssä sekä  muutama hajapaikka esim. painissa ja ammunnassa. Se kertoo sen tosiasian, että olympialainen huippu-urheilu on kaventunut Suomessa ja melko roimasti.

Nykyinen tilanne edellyttää nyt Suomen huippu-urheilun johdossa ja monissa lajiliitoissa pohdintaa, missä mennään tällä hetkellä. Pitää olla  monissa lajeissa  maakohtaista/urheilijan  tason näyttöä jo  1-2 vuotta ennen olympiakisoja, jotta olympiakisoihin pääsee.  Jos jokaisessa lajiliitossa  otetaan epärealistia tavoitteita, silloin hajotetaan voimavaroja ja vaarannetaan harvojen lahjakkuuksien  mahdollisuudet päästä kansainväliselle huipputasolle. Valtapeliin ja keskinäisen kaunakateuteen ei Suomella ole varaa. Lajiliittojen luottamusjohtoon pidä nostaa ”kellokkaaksi” amatöörejä pelkästään ao. henkilön  yhteiskunnallisen aseman perusteella. Pitää olla konkreettista näyttöä myös toiminnasta itse lajin piirissä.  Lajiliittojen  paljon nykyistä kiinteämpää yhteistyötä ja tietojen vaihtoa  huippuvalmentajien ja urheilijoiden välillä  tarvitaan jatkossa eritoten joukkuelajien  ja yksilönlajien välillä paljon nykyistä enemmän.

Yleisurheilupuolella on ollut jo useissa arvokisoissa  nähtävissä, ettei kesän parasta suoritusta ole pystytty tekemään itse arvokisoissa  ja tavallaan monen urheilijan puhti on ollut jotenkin poissa. Kisoissa on tehty sitten alisuoritus.  Karsintarajan saavuttaminen on ollut urheilijan virstanpylväs. Ruotsilla oli Suomea tiukempi valintalinja Lontoon kisoihin, joka on herättänyt melko kiivasta kritiikkiä Ruotsin yleisurheilujohtoa kohtaan.

Doping

Kirjoitin tässä muutama päivä sitten blogin dopingista.  Saapa sitten nähdä, muuttuvatko Lontoon kisojen tulosluettelot kuinka paljon vuosien päästä, kun vanhoja näytteitä  tutkitaan uudelleen tai urheilija tunnustaa oman tunnon tuskissaan muutoin dopingin käytön. Nythän on esim.  Ateenan vuoden 2004 tulosluettelot muuttumassa  vielä 8 vuotta kisojen jälkeen eräissä lajeissa, kun vanhoja näytteitä tutkitaan uudelleen ja/tai urheilija tunnustaa itse dopingin käytön. Tuossa linkin blogissa suositin kaikille maille sääntöä, että kerran dopingista kiinni jäänyt urheilija suljetaan kokonaan olympiakisojen urheilusta.

YLE

Suomen valtiollinen Yle lähetti olympiaohjelmaa TV:ssä kahdella kanavalla yhtä aikaa (YLE TV1/TV2 ja YLE Fem) ja Yle puhe radiokanavalla. Ylen ohjelmatarjonta täytti vaativankin penkkiurheilijan  odotukset ja vaatimukset. Seurasin myös Saksan, Ruotsin ja Ranskan kanavia sekä Eurosporttia. Netin kautta oli uutistarjontaa ennen näkemättömän  paljon ja mahdollisuus seurata eri lajien tapahtumia myös eri maiden TV-kanavilta. Yle pärjäsi minusta hyvin. Ylen asiantuntijaohjaajia tarvittiin  itse olympiakisoissakin mm. avajaisten ja päättäjäisten tv-ohjauksessa.

Kiitos Lontoo

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

>>S-JP: ”..Suomessa joudutaan minusta vakavasti pohtimaan huippu-urheilun tosiasiallista tilaa ja resurssien riittävyyttä..”

Valtioneuvoston ohjesääntö 18§ Opetus- ja kulttuuriministeriön toimiala
2) taide, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö;

Kun katsoo tuota VN:n 18§:2 kohtaa, niin sanaa urheilu ei siinä enää esiinny. Veikkauksen vanhoissa arvontakohteiden ohjeissa se vielä on. Näissä oloissa voipi olla turha odottaa valtion taholta lisäresursseja sillä onhan urheilu tätä nykyä puhdasta liiketoimintaa.

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Yritin tuossa viestiä, että Suomessa olisi tehtävä Norjan tapaan strategisia linjauksia, mihin urheilulajeihin panostetaan. Jos ollaan mukana "harrastuksen vuoksi" kaikissa lajeissa, hajotetaan resurssit,eikä menestystä tule.

Käyttäjän akv kuva
Alpi Virtanen

Eikös siellä se yksi naisvoimistelija ollut?

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Kyllä oli. Ajattelinkin joukkuevoimistelua (edellisissä Lontoon 1948 kisoissa Suomi menestyi).
http://www.noc.fi/olympialaiset/lontoo-kisasivut/k...

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Tässä tuli jo ensimmäinen muutos Lontoon kisojen tulosluetteloon.

Valko-Venäjän moukarinheittäjähän suljettiin pois Lontoon kisoista,
kun paljastui 8 vuotta jälkikäteen Ateenan vuoden 2004 näytteestä dopingin käyttö.

IOC:n tiedote
http://www.olympic.org/news/ioc-withdraws-gold-med...

Naisten kuulantyönnön voittajaksi
nousee näin Uuden-Seelannin Valerie
Adams. Venäjän Jevgenija Kolodko kohoaa
hopealle ja Kiinan Lijao Gong
pronssille.

Puheenaiheeseen liittyvää