SJPHKI Suomen sinivalkoisten värien puolesta

Tiede

Mitä on olemassa?

Raymond Chandler kirjoitti: "On vain taidetta ja sitäkin äärimmäisen vähän". Yhteydestään irrotettuna tämä olisi aika repäisevä ontologinen kannanotto.

On tullut tavaksi väittää, että 95% todellisuudesta on hukassa, mutta olivatpa pimeä energia ja pimeä aine mitä hyvänsä, energiaa eli massaa ne ovat. Muuten emme voisi puhua prosenteistakaan.

Jatkuvuutta ei ymmärretä, mutta hyttysiä osataan tappaa

Ranskalaiset eivät olleet äänestäneet eroavansa Euroopan unionista, joten Toulousen EuroScienceOpenForum 2018 sujui ikään kuin odotetummissa merkeissä kuin kahden vuoden takainen Manchesterin ESOF 2016.

Foorumilla oli teemakin – Sharing Science: Towards New Horizons – mutta sen saattoi onneksi tulkita kovin monin tavoin. Paljon oli puhetta aiheesta Open Science, mutta puheen moderaattoreina toimivat kaalimaata vartioivat pukit, Elsevierin edustajat.

Itsestään tietoinen robotti?

En pidä Ilkka Niiniluodon tyylistä. Kun filosofilta kysyy, paljonko kello on, mielellään toivoisi, että hän ei aloittaisi vastausta: "Sumerilaisen aikakäsityksen mukaan..."

Ensyklopedisenä ja uteliaana tietäjänä Niiniluoto kuitenkin ottaa vakavasti monet sellaisetkin kysymykset, joihin äkkinäisempi ajattelija ei malta tarttua. Esimerkiksi keskustelut koneoppimisesta ja ihmisen rajoista.

Puolimatkan olkiukkoja tieteenfilosofiassa

Kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatka esittää heti kirjansa alussa olkiukon siitä, että läntisessä kulttuurissa olisi olemassa joku yhtenäinen tiede, kuvaJa olkiukon siitä, että tieteelliset tutkimustulokset eivät sisällä kiistanalaisia tuloksia. Sitten hän aloittaa sodan näitä ja muita olkiukkojaan vastaa. Kreationistina Puolimatka aloittaa Darwinista, sivu toisensa jälkeen... 

 Mutta:

Holmströmin vertailuharha

Ns. taloustieteen ns. nobelisti Bengt Holmström, nykyisin kaikkien asioiden asiantuntija, ottaa Kopernikuksen maailmakuvan muutoksen vertailukohdakseen, kuva, väittäessään taloustieteen merkittävää roolia sen oikoessa terveen järjen näkemyksiä.

Uuden ongelma: ktitiikki vanhassa kontekstissa

Museomusiikki on hyvää viihdettä, nykymusiikki haastaa kuulijan, mutta uudet genret harvinaisia.  Uutta lajityyppiä ei voi arvioida vanhojen kriteeteillä. 

Maallikko eri erota toritaidetta oikeasta taiteesta. Tuttuus ratkaisee. 

Uusi tieteellinen teoria voi olla vakiintuneen teorian kontekstin loukussa. Paradigman.

Hiljaa hyvä tulee?

Hiljeneekö suomalaisen vauvan itku?

Käytännön ongelmien ratkaisu on tieteen parasta antia. Ensimmäinen elämässämme kohtaamamme suuri käytännön ongelma oli uuden ympäristömme turvattomuus ja epämukavuus, jota vanhempiemme tuskaksi itkimme päivät pääksytysten. Voisiko tiede helpottaa tätä ensimmäistä kärsimystä – ja tulevien vanhempien hermoja – edes vähäsen?

Lastenlääkäri Harvey Karp on kehittänyt menetelmän (Karp 2004), joka perustuu viiteen “rauhoitusrefleksiin”:

Kreationistit levittävät tieteenvastaisuutta

Suomessakin jopa oppinneet miehet levittävät epätietoa kreationismin / älykkään suunnittelun julistajina, kuva. Seminaarin  manifesti on uskomaton tieteenfilosofisen ymmärtämättömyyden ja olkiukkojen ilotulitus. Käyn tämän blogin kommenteissa manifestia vähitellen läpi.  

Tekoviisaus vai tekoäly?

Tekoäly on nörttimaailman saavutus. Maailmassa joka on täynnä globaaleja ongelmia tarvitaan viisautta. Timo Honkelan rauhankonetta voisi pitää yritelmänä tekoviisaudesta, mutta sen spesifikaatio on sisäisesti kelvoton. 

Aamu-tv höpsii tekoälystä

Ylen Aamu-tv:n uusi  ”jälkikaronka” ei juurikaan  ollut tiedettä, vaan lähes pelkästään teknologiaa, Teslasta tekoälyyn. Ja höpöä tekoälystä: 

”Googlella on kellarit täynnä servereitä, joissa on syväoppimisjärjestelmiä. Ne käyvät läpi meidän valokuvia, viestejä ja hakuja. Luoja tietää, mitä ne oppivat, Häkkinen pohdiskeli.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset

Julkaise syötteitä